UrbanZee gets involved with research on active 3D-printed nanomaterials that reduces air pollution

3d printed material

During the last decade, 3D-printing has become available to consumers. This technique, also called additive manufacturing, has already been used for many decades in various industries to produce complex products or product parts that cannot be manufactured in any other way.

Consumer-level 3D printers only use plastics, but industrial 3D printers are capable of using other materials, including metals and materials such as ceramics that are stronger than steel. Some of these printers use laser-based systems to produce materials with very fine details.

The ceramic materials research group, lead by Professor Erkki Levänen at the Tampere University of Applied Sciences, is taking these 3D-printed materials to the next level by incorporating active compounds that can perform chemistry in air and liquids. Applications include high efficiency catalytic convertors in buildings or on top of chimneys to reduce pollutants.

During the Tampere Sustainability Startup weekend organised by the American TechStars seed accelerator, UrbanZee’s CEO Aschwin van der Woude participated as a mentor, and met Setareh Zakari, one of Professor Levänen’s doctoral students. “When I talked with Setareh about her research, the huge potential of active 3D nanomaterials on air quality were immediate clear”, explained van der Woude, “as her research showed that active materials can be incorporated, such as those reducing Nitrogen dioxide, I understood 3D-printed materials can potentially improve efficiency by several magnitudes”.

After the event discussions continued, and professor Levänen concluded: “as our research is at an exciting cross-roads of ceramic nanomaterials, chemistry and environmental engineering, and we always look for commercial partners, it became clear the approach taken by UrbanZee is a good fit with our focus”.

UrbanZee and Professor Levänen’s research group started a preliminary study on the viability of some initial product ideas that could become part of UrbanZee’s offering in the future. As the research continues, the business potential will become more clear, which might include adding additional business partners to the project.

Air quality startup, UrbanZee, finalises EU Copernicus Accelerator programme

Last year, UrbanZee was qualified for the EU Copernicus Accelerator programme when its team won the main price at the AtmosHack hackathon in Helsinki.

The Copernicus programme is one of the two major satellite programmes run by the European Commission, its Galileo programme providing the next generation global position alike GPS, and its Copernicus programme consisting of various Earth observation satellites.

As all the satellite data is freely available and to get the maximum benefit out of these satellites, the Copernicus accelerator programme is an annual programme facilitating start-ups to develop new services using satellite data. UrbanZee was one among the best 50 start-ups from across Europe to qualify for the 2018-2019 programme.

“Many accelerator programmes have similar content, but what made this accelerator unique is that they paired us up with our own personal mentor”, explained Aschwin van der Woude, CEO of UrbanZee. “Our mentor, was crucial to UrbanZee as his expertise in building communities around satellite data help us develop the right business models”, continued van der Woude.

UrbanZee’s mentor, Hans van ‘t Woud is an experienced entrepreneur with a successful company using satellite data and the power of crowds to identify features on maps, which can help disaster relief or detect illegal rainforest cuts. “As a an entrepreneur I endured ample failure while success is rare but worthwhile. Hence, it has taken me a lot of willpower and a blind belief in my concept to be able to keep up”, says mentor van ‘t Woud, “and I see similar characteristic skills in Aschwin, and he has what it takes to see his platform to come alive”.

Within the start-up industry it widely known that failure rates are high, and while there are many reasons for failure, often it is because a new product or services has no market or the market is not ready to adopt novel innovations yet. “Connecting the crowd to space assets and providing them with tools to do something about our environment is just one of these things that must succeed. This, along with sellable data, in the end makes it a perfect combination”, concludes mentor van ‘t Woud.

UrbanZee is developing several services with business models that fit with the costs of measuring cities in fine detail. Building communities that have a measuring capability is one such business model, and satellite data provides the initial data to identify where in a city detailed measuring should take place. “It is for innovative ideas such as those developed by UrbanZee that the Copernicus programme needs to exist”, explains programme coordinator Tamara Naydenova, “as it is not just about using satellite data but it is also about creating meaningful impact in our lives”.

UrbanZee’s next steps are to test the concepts developed during the accelerator programme. Even though the programme has ended, CEO van der Woude and mentor van ‘t Woud intend to continue to work together, and that in itself has been the biggest success of the programme for UrbanZee.

Salo air quality Summer 2018 report published

During Summer last year, in 2018, UrbanZee measured specific areas of Salo for nine weeks, which included Tupuri, Halikko, Viitannummi, Vanutehtaanmäki and the centre area.

Salo requested to measure pollution in these areas for two reasons. The centre, Tupuri and Halikko were known to contain larger amounts of traffic than other areas. And the second reason was Viitanummi, which houses the powerplant and it was expected that under common wind conditions its pollution would descent in or near Viittanummi.

Furthermore, Salo city was interested in measuring the difference between week- and weekend days, and patterns within data taken in the morning, noon and afternoon. Based on these requirements, UrbanZee planned a standard route to visit each area with its mobile sensor over the nine weeks of the project.

The data found that the areas with busier streets did some some observable somewhat elevated patterns of air pollution for some days, specifically Nitrogen Dioxide, but in most cases air quality was good. As for the power plant no clear air pollution patterns were found near the power plant nor in the areas were pollution would descent.

The full report is available, free of charge, which you can receive by filling in the form below. Your email address will not be used for any other purpose then communicating our progress.


European Copernicus accelerator pitching competition won by start-up in Finland

The Copernicus accelerator is an initiative by the European union to accelerate the use of earth observation satellites launched by the EU. The accelerator hosts fifty teams from countries across Europe. Each team either won a Hackathon, got selected based on a open call or won a challenge in the Copernicus masters programme.

This ten month mentoring programme was kicked off during a boot camp in Marseille, France on the third and fourth of December. Each of the teams was paired up with a mentor who had previously been through the same programme and now have successful businesses. The teams will be mentored for ten months with another camp at the end of the programme.

After winning AtmosHack in Helsinki, UrbanZee, a small air-quality related start-up in Finland, qualified for the Copernicus accelerator programme. They were paired up with Hans van ‘t Woud, who is a past Copernicus overall winner and the founding director of BlackShore. His business is successfully using the power of the crowds to analyse satellite imagery.

“Our ideas use a crowd-based approached to create impact on the air quality in cities”, says Aschwin van der Woude, CEO of UrbanZee, “so I am excited to work with Hans, especially as we have already evolved our initial ideas to the next level during the boot camp. The next ten months in the programme promises to be interesting”.

“I have mentored several other teams in the Copernicus accelerator programme, after my own successes”, explains mentor van ‘t Woud, “as a conceptual designer, I always look for ways to integrate and innovate ideas. And as an entrepreneur, I seek to create a positive impact in the world. UrbanZee’s ideas are very interesting and I am keen to help them succeed”.

During the second day of the Copernicus accelerator boot camp all fifty teams had the opportunity to pitch their business ideas within one and a half minute. The teams were spread over four separate pitching sessions with different juries. UrbanZee became the winner in one of these sessions, earning them an opportunity to pitch at another European start-up/investor event.

“AtmosHack and the Copernicus accelerator boot camp provided us not only with some validation on our direction by the judges, but we also gained access to a wider range of experts to help us succeed”, concludes van der Woude, “we’ll continue going forward to impact the air quality of cities around the world”.

Turkulainen startup yritys voittaa satelliittidatakilpailun

Viime viikolla kymmenen tiimiä osallistui Copernicus Atmoshack -kilpailuun. Tilaisuus oli Ultrahackin ja Copernicuksen järjestämä. Kilpailussa tiimien piti visualisoida Copernikuksen satelliittidataa. Ilmanlaatuun liittyvät aineistot olivat käytettävissä ja UrbanZee, turkulainen startup -yritys, voitti kilpailun kiinteistöihin keskittyvällä aineistollaan.

Kilpailuun valittiin kymmenen tiimiä kolmenkymmenenviiden joukosta. Voittopotti oli 30 000€ suuruinen ja voittajajoukkue pääsee Euroopan Copernicukusen kiihdytysohjelmaan, jossa joukkue saa tukea tuotteensa kehittämiseen. Voittaja sai suurimman potin, mutta myös muut joukkueet saivat lohdutuspalkintoja.

”Koimme monia vaikeuksia satelliittidatan käsittelyssä, mutta onneksemme saimme paljon tukea paikalla olevilta asiantuntijoilta,” sanoo UrbanZee:n toimitusjohtaja Aschwin van der Woude. UrbanZee oli kehittänyt omaa tuotettaan ja halusi liittää olemassa olevaan aineistoon satelliittidataa. ”Idea on ollut alusta asti auttaa kiinteistöjen ostajia ja myyjiä tekemään parempia päätöksiä antamalla heille tietoa ilmanlaadusta” Aschwin totea. ” Suurin haasteemme on ilmanlaadun merkityksen esille tuominen.” Euroopassa kuolee vuosittain noin 400 000 ihmistä huonon ilmalaadun seurauksena. Ongelma on vakava, mutta harva on siitä tietoinen.”

”UrbanZeella oli paras liiketoimintasuunitelma. He käyttävät satelliittiaineistoa ja yhdistävät siihen maan tasolla oleva aineiston, joita kerätään sensoreiden avulla. Koimme että heillä oli alastaan syvä tekninen ymmärrys.” sanoi Johannes Flemming, pääilmastotieteilijä ECMWF: ssa.

Atmoshack tapahtuman järjesti UltraHack -asiantuntijaorganisaatio, joka on keskittynyt innovaation kehittämiseen järjestämällä hackathoneja ympäri maailmaa. Olen nähnyt Aschwinin kilpailevan muissa hackathoneissa ja hänet valittiin kerran jopa parhaaksi mentoriksi”, kertoo UltraHackin toimitusjohtaja Mikko Järvilehto, ”on ilo nähdä hänen menestyvän”.

Voittajajoukkueena, UrbanZee pääsee osallistumaan joulukuussa järjestettävän bootcamppiin. Copernicus Accelerator programme on kymmenen kuukauden pituinen ja luonteeltaan intensiivinen. ”Odotamme innolla kiihdytysohjelman alkua. Saame mahdollisuuden tavata muita tiimejä ympäri Eurooppa ja nähdä mitä he tekevät” Aschwin totea innolla. ”Tarvitsemme teknistä ja kaupallista apua, jotta voimme menestyä. Haluamme parantaa ilmanlaatua maailmanlaajuisesti kehittämällä taloudellisen alustan, jossa kaikki tekijät huomioidaan hierarkkisesti. Tähän haasteeseen tarvitsemme kaiken avun, mikä on saatavilla.

Startup-yritys pilotoi ilmanlaatumittauspalveluaan Salossa

Salon kaupunki ja UrbanZee ovat sopineet kesällä 2018 toteutettavasta ilmanlaadun mittauksen pilotoinnista. Salossa mitataan ilmanlaatu kahdesti viikossa keskusta-alueella, Halikossa, Tupurissa, Viitanummella ja Vanutehtaanmäessä. UrbanZee tekee tiivistä yhteistyötä Salon kaupungin kanssa varmistaakseen, että mittaustiedoista saadaan tuotettua hyödyllisiä johtopäätöksiä. Kaupunkilaiset pääsevät tarkastelemaan tietoja myöhemmin julkaistavan mobiilisovelluksen avulla.

“Salon kaupunki haluaa olla houkutteleva yritysten yhteistyökumppani, joten keskustelimme mielellämme UrbanZeen kanssa”, sanoo erityisasiantuntija Peter Nisula Salon kaupungilta. “UrbanZee on korkean teknologian yritys, mikä tekee siitä Salolle vielä mielenkiintoisemman”.

UrbanZee on jo aiemmin tänä keväänä tehnyt pienimuotoisia mittauksia Salossa. Nämä alustavat mittaukset olivat vain yksittäiskuvia, mutta ne jo osoittivat yleisesti, että Salossa ilmanlaatu on hyvä.

“Salo ei ole aktiivisesti mitannut ilmanlaatua, koska tietoa ei ole tarvittu eikä sitä vaadita”, sanoo ympäristönsuojelupäällikkö Pirkko Paranko. “On kuitenkin kiinnostavaa selvittää ja seurata joidenkin kehitettävien alueiden, kuten ekovoimalaitoksen alue, ilmanlaadun mahdollisia muutoksia.”

“Kaupunkiyhteistyössä olemme jo saaneet kiinnostavia tuloksia, sillä pienimuotoisessa kyselyssä kävi ilmi, että jopa Salon kaltaisissa kaupungeissa ilmanlaatu huolestuttaa ihmisiä”, UrbanZeen toimitusjohtaja Aschwin van der Woude kertoo. ”Huolestuneisuus ei ole täysin yllättävää, sillä vaikka ilmanlaatu olisi keskimäärin hyvä, voi joillakin erityisalueilla, kuten vilkasliikenteisen tien vieressä, ilmanlaatu olla heikompi.”

Salo on yksi Lounais-Suomen aktiivisimmista kaupungeista. Yksi Salon jatkuvan kehityksen ainutlaatuisista piirteistä on Nokian entisiin tuotekehitys- ja tuotantotiloihin perustettu Salo IoT Campus. Kampus tarjoaa erinomaiset tilat ja palvelut yritystoiminnalle, ja Salosta löytyvät teknologiaosaajat ovat omaa luokkaansa. Ei siis ole yllättävää, että Salo houkuttelee uusia yrityksiä.

UrbanZee on startup-yritys, joka tarjoaa paikallisia ilmanlaadun mittauksia kaupungeille. Yritys kehittää palveluaan, johon kuuluvat ilmanlaatuun ja paikkaan liittyvät mittaustiedot sekä myöhemmin käyttöön tuleva ihmisten osallistumista tukeva mobiilisovellus.

Ilmanlaatuun keskittyvä startup tuomarina koulutusalan hackathonissa

Suomalainen koulutus on jo pitkään nostettu maailman huipulle, jopa kärkisijalle muutamana vuonna. Sitä kehitetään edelleen ja viimeisin trendi on osallistaa opiskelijat ratkomaan heitä ympäröiviä ongelmia, kun yritykset esittävät heille haasteita. Tuloksena syntyvät ratkaisut voivat tarjota mukana oleville yrityksille innovatiivisia ideoita, miten kehittää omia tuotteitaan.

“Hackathon-muotomme antaa opiskelijoille mahdollisuuden keskittyä valitsemaansa haasteeseen usean päivän ajan, mikä opettaa heitä toimimaan yhdessä, käyttämään luovuuttaan sekä desing-ajattelua ja “häkkäämään” kasaan innovatiivisen ratkaisun”, sanoo Juhani Koivuviita, Eduhackin pääjärjestäjä ja Eduhackin taustalla olevan Educraftor Oy Ab:n operatiivinen johtaja. “Opiskelijat eivät saa pelkästään arvokasta elämäntietoa, vaan lisäksi näkemyksiä oman opiskelu- ja urapolkunsa valitsemiseen.”

Toukokuun 17. – 19. Educraftor järjesti kolmannen Eduhack-tapahtuman, johon osallistui 11 tiimiä ja joissa oli mukana opiskelijoita Turun lukioiden lisäksi Helsingistä, Tampereelta, Vaasasta ja Huittisista. Opiskelijoilla oli käytössään uusinta teknologiaa, kuten virtuaalitodellisuus, lisätty todellisuus ja 3D-tulostus, ja heitä kannustettiin hyödyntämään teknologiaa omissa tuotoksissaan ja esityksissään. 

Kolmas Eduhack keskittyi kahteen haasteeseen: paikkatieto oppimisessa ja kuudennen aallon ajattelu, jonka keskiössä on resurssiniukkuus ja älykkäät ratkaisut. Haasteen olivat asettaneet Suomen ympäristökeskus SYKE, Turun kaupungin TOP-keskuksen PaikkaOppi sekä Esri Finland.

“Kutsuimme Urbanzeen toimitusjohtajan, Aschwin van der Wouden, projektinhallinnan mentoriksi sekä tuomariston jäseneksi. Hän osallistui myös ensimmäiseen Eduhackiin ja toi mukanaan paljon energiaa ja asiantuntemusta”, lisää Koivuviita.

Eduhackin ensimmäisessä työpajassa van der Woude keskittyi auttamaan jokaista tiimiä muotoilemaan oman tavoitteensa. Tämän lisäksi käytiin läpi perusasioita projektinhallinnasta. “Koska olin kokenut ensimmäisen Eduhackin, ymmärsin, mitä tiimit tarvitsevat, joten tarjosin heille joitain perustyökaluja tiimityötä varten”, kertoo van der Woude. “Selvästi määritelty tavoite on oleellista sekä tiimille että tuotokselle, joten pitämässäni työpajassa keskityttiin vastaamaan kysymykseen “miksi”. Olin todella vaikuttunut siitä, että suurin osa tiimeistä pystyi muotoilemaan oman tavoitteensa puolessa tunnissa.”

Koko tapahtuman ajan tiimit saivat tukea useiden työpajojen ja mentorien kautta, mikä auttoi merkittävästi ratkaisujen kehittämisessä. Jotkut tiimeistä tekivät työtä yömyöhään.

Loppuseremoniassa viisi parasta tiimiä sai yhden tai useamman palkinnon. Palkinnot tulivat Eduhackin partnereilta ja niiden avulla tiimit saavat mahdollisuuden jatkaa oman ideansa kehittämistä.

Turun yliopisto järjestää innovaatioleirin ilmanlaatuun keskittyvälle startup-yritykselle Turussa

Viime vuosien aikana Turun yliopistosta on tullut yrittäjyysyliopistona edelläkävijä. Yrittäjämäistä ja yritysyhteistyötä korostavaa toimintaa tehdään myös monissa eri alojen hankkeissa.

Kasvunpajat.fi on yksi hankkeista, jossa yhdistetään alueen korkeakoulujen laaja osaaminen eri toimialojen tarpeisiin tavoilla, joista hyötyvät kaikki: yritykset, opettajat, tutkijat, opiskelijat ja muut osaajat. Toiminta on myös ylimaakunnallista, eli yhteistyötä tehdään monien maakuntien kanssa ja kansallisesti. Kasvunpajat.fi -hankkeessa tavoitteena on tuoda kasvavien yritysten piilotyö näkyväksi ja toteuttaa ns. kasvunpajoja valmistumisvaiheessa olevien opiskelijoiden ja korkeakoulutettujen työttömien kanssa. Kasvunpajat.fi -hanketta rahoittaa Euroopan Unionin 6Aika ohjelma. 6Aika: Näyttämöt ja Kasvunpajat -hankkeen päätoteuttaja on Tampereen kaupunki. Osatoteuttajina toimivat Tampereen ammattikorkeakoulu, Turun yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu, Turku Science Park Oy ja Metropolia Ammattikorkeakoulu. Hanke on alkanut 1.9.2016 ja jatkuu 31.12.2018 saakka.

”Me uskomme, että paras tapa auttaa kasvavia yrityksiä on osoittaa heille käytettävissä olevat parhaat resurssit. Autamme yrityksiä löytämään kasvuongelmiinsa ratkaisuehdotuksia ja sen ensimmäisen askeleen, joka meidän mielestämme olisi onnistuneen kasvupolun alku”, Lehtori Antti Tuomisto, Kasvupajat-hankkeen vastuuhenkilö Turun yliopistossa, selittää.

”Innovaatioleirillä osallistujat ovat vuorovaikutuksessa yritysten kanssa, ja työstämme yhdessä todellisia ongelmia kompleksisessa reaalimaailmassa. Siinä jokaisella on mahdollisuus näyttää taitonsa ja tiimiosaamisensa”, Tuomisto jatkaa. ”Lähestyimme UrbanZeetä, koska heillä on kunnianhimoa kasvaa maailmalla ja he hyötyisivät korkeakoulujen innovatiivisuudesta.”

UrbanZee on nuori startup-yritys, joka on valmistunut Turku Business Regionin BusinessUpista. UrbanZee keskittyy maailmanlaajuiseen ongelmaan, ilman saastumiseen. Tämä ongelma vaikuttaa World Health Organisaation mukaan 92% maailman väestöstä.

”Meidän fokuksemme on keskittyä ilmanlaadun mittaukseen yksityiskohtaisesti isoissa kaupungeissa. Kehitämme tätä varten alustan, joka tukee ja edistää tietoisuutta ilmanlaadusta, pysyvästä muutoksesta ja keinoista, joita jokainen voi tehdä asian suhteen”, UrbanZeen toimitusjohtaja, Aschwin van der Woude, selittää. ”Jo Kasvupajat-tiimin kanssa käymämme keskustelun aikana ajattelutapamme kehittyi, ja olemme innokkaita näkemään, kuinka heidän innovaatioleirinsä auttaa meitä edistymään.”

UrbanZeen alustan tavoitteena on mahdollistaa yhteistyö huolestuneiden kaupunkilaisten, alueen muun väestön (ml. turistit), yritysten sekä paikallisen hallinnon kanssa ja muodostaa ”hack the city” yhteisöjä, jotka löytävät ratkaisuja paikallisiin ilman saastumisen ongelmiin. Joukkorahoitus on yksi käytettävissä olevista työkaluista, jotta pysyviin ratkaisuihin olisi yhteisesti varaa. Kaksi viikkoa kestävä innovaatioleiri järjestetään Turussa toukokuussa 2018. Hyvän kokemuksen ja mahdollisten opintopisteiden lisäksi paras tiimi palkitaan pakohuonepelillä, jonka ystävällisesti tarjoaa paikallinen CLU TKU (clutku.fi). Leirin aikana osallistujat haastetaan löytämään innovatiivisia keinoja saada UrbanZeen alusta toimimaan vaihtelevissa ympäristöissä ympäri maailman.

”Toivomme tämän haasteen suhteen, että löydämme vahvan yhdistelmän suomalaisia ja kansainvälisiä opiskelijoita ja muita tästä tärkestä ja laajasta aiheesta kiinnostuneita ihmisiä! Globaalisti aihe on erittäin tärkeä, ja esimerkiksi Intian ja Kiinan suurkaupunkien tilanne on osin jo hälyttävä. Siksi ratkaisujakin on löydettävä kokeiltavaksi, jotta muutoksia alkaa tapahtua”, Tuomisto sanoo lopuksi.

Turkuun perustuva ilmanlaatuun keskittyvä startup yritys osallistuu kansainväliseen hyvinvointi hackathoniin

Perinteisesti teknologiat, muut kuin sairaaloista löytyvien lisäksi, eivät tue hyvinvointia ja terveydenhuoltoa. Kiitos puhelimien sekä kannettavien tietokoneiden jatkuvalla läsnäololla, yhdistelmä terveydenhuollon ja hyvinvoinnin kanssa on valtava mahdollisuus.

Opetusministeriön Aasia ohjelman rahoituksella, Turun ja Tampereen ammattikorkeakoulut sekä Miyagin yliopisto Japanissa järjestävät neljä terveydenhuollon hackathonia vuosien 2018 ja 2019 aikana.

”Olemme tietoisia siitä että ilman saastuminen on suuri ongelma monessa maailman osassa, erityisesti Aasiassa, jotka vaikuttavat suoranaisesti hyvinvointiin”, sanoo Päivi Oliva Turun ammattikorkeakoulusta, ”kun työskentelimme paikallisen startup yrityksen kanssa jotka keskittyivät ilmanlaadun ongelmiin, olimme
kiinnostuneita saamaan UrbanZee mukaan”, hän jatkaa.

UrbanZee, Turkuun perustuva startup yritys, kehittävät alustaa ilmanlaadun mittaamiselle kokonaisissa kaupungeissa, ja tarjoavat alustan osallistumaan pysyvään muutokseen. ”Yksi kriittinen komponentti ilmanlaadun tiedon tarjoamiselle on auttaa ihmisiä ymmärtämään kuinka tämä vaikuttaa heidän terveyteensä sekä hyvinvointiinsa, mikä vaihtelee henkilöttäin, jotta he voivat tehdä oikeat päätökset” yrityksen toimitusjohtaja Aschwin van der Woude selittää.

UrbanZee tarjosi opiskelijoille haasteen suunnitella osa applikaatiosta, jonka kautta pystyy seuraamaan terveyden oireita suhteessa ilman saastumiseen, ja löytää tapa tehdä siitä merkillinen sekä kiinnostava. ”Meidän kokemuksella osallistuminen tämän kaltaisiin hackathoneihin, saa aikaan hyvän määrän uusia ideoita joita voimme käyttää meidän palveluiden jatkokehityksessä”, van der Woude sanoo lopuksi.

Ensimmäinen hackathon järjestettiin Sendaissa vuoden 2018 toukokuun aikana, ja UrbanZee on jo viitannut siihen että ovat kiinnostuneita liittymään toiseen hackathoniin jonka yhteisesti kolme yliopistoa Suomessa ja Japanissa järjestävät.

Turkulaisyritys kehitti uuden tavan mitata ilmanlaatua

Kaupunkien ilmanlaatua mittaamaan on kehitetty uudenlainen menetelmä. Menetelmän avulla saadaan huomattavasti aiempaa tarkempaa tietoa esimerkiksi saasteiden ja katu- ja siitepölyn määrästä halutuilta alueilta.

Uusi, Turussa sijaitsevan Urbanzee-startupin innovaatioon perustuva, menetelmä mittaa seitsemää yleisemmin valvottua epäpuhtautta: neljää kaasumaista aineyhdistettä ja kolmea eri hiukkaskokoa. Ilmanlaatua voidaan mitata usein eri tavoin, esimerkiksi busseihin kiinnitettävän sensorin avulla. Näin saadaan tuloksia laajaltakin alueelta ja nähdään muun muassa kaupunginosien väliset erot. Toisaalta menetelmän avulla voidaan mitata vaikkapa vain yhden kadun tilanne.

Kaupunkien ilmanlaatua mitataan yleensä paikallisilla, pysyvillä sensoreilla. Esimerkiksi Turussa on käytössä kaksi sensoria: yksi kauppatorilla ja toinen Ruissalossa. Ne mittaavat yhteensä neljää eri epäpuhtautta. Kaupunkien tarjoamat mittausmenetelmät noudattavat EU-säännöksiä. Urbanzeen menetelmä voi täydentää kaupunkien mittaustuloksia.

Urbanzeen tavoitteena on mitata ilmanlaatua kustannustehokkaasti ja hyödyntää tarkkoja mittaustuloksia. Toimitusjohtaja Aschwin van der Wouden mukaan nykyiset mittaustavat eivät tuota maantieteellisesti riittävän tarkkaa tietoa.

”Tarvitsemme paikallista ja tarkkaa tietoa, johon ihmiset voivat perustaa päätöksensä. Meidän menetelmällämme saatavat tulokset voivat esimerkiksi auttaa ihmisiä asuinalueen valinnassa. Haluamme myös tarjota ihmisille mahdollisuuksia osallistua nykyistä aktiivisemmin keskusteluun ilmanlaadusta ja toimenpiteistä sen parantamiseksi.”

Urbanzee on jo tehnyt mittauksia Kakolanmäen, Skanssin ja Turun linnan alueilla. Tulokset osoittavat, että saasteita esiintyy ajoittain, vaikkakin Turun ilmanlaatu on yleisesti ottaen hyvä. Kohtalaisesti saasteita oli yhden mittauskerran perusteella esimerkiksi Turun linnan alueella, joka sijaitsee lähellä satamaa. Sen sijaan Kakolanmäellä saasteita ei havaittu, vaikka alueella sijaitsee jätevedenpuhdistamo.

Urbanzee etsii parhaillaan Lounais-Suomesta kumppanikaupunkia ilmanlaadun mittauksen pilottiin. Van der Wouden mukaan esimerkiksi jokin pieni teollisuuskaupunki voisi olla oiva kohde mittauksille. Myös kaupungit, jotka haluavat profiloitua puhtaan ilmanlaadun alueina, ovat kiinnostavia yhteistyökumppaneita.

Varsinaisena kohdealueena Urbanzeellä ovat saasteista pahoin kärsivät suurkaupungit erityisesti Kiinassa ja Intiassa.

Lisää tietoa:
Aschwin van der Woude

+358 50 567 6665
www.urbanzee.com